About us

The maker behind the flutes

Back in 2015 I discovered flutes, and it was love at first sight! I had a peculiar urge to try building a flute from any materials I could find around me, and my enthusiasm exploded when I managed to produce sound from my own creation right away! They weren't beautiful, perfectly tuned melodies, but there was sound after all. Since then, I've been devouring information, and honing my skills in crafting wooden flutes. Today, I'm proud to say I've found a profession as a flute maker.

As a lifelong craftsman, I believe in my work and try to refine every angle of it as perfectly as I possibly can. Since the beginning of my journey, I've had a vision that I've set my path towards, and now I want to proudly present and share my creation with you!

– Teemu Pyhtilä

A HIGH-QUALITY FLUTE IS CREATED FROM SELECTED TREES AND THOUGHTFUL WORK

For each flute, the trees are carefully selected, and every stage of the process is carried out with special accuracy. This creates an instrument that will last for generations, and the valuable mark left by craftsmanship on this world is complete.

Mikämaa is a Finnish wooden flute manufacturer

Mikämaa was founded in 2018 in Hailuoto, the largest island in the Bothnian Sea. The island's peace, and its pristine nature, are a significant source of strength and inspiration.

All the flutes are handmade from the beginning, using as much Finnish natural materials as possible. Our main choice of wood is Finnish birch, which is especially well suited for musical instruments. Birch is a hard, beautiful, and ecological wood.

The Native American style flute

The flutes we produce are styled after Native American flutes, originating from the indigenous peoples of North America.

The exact origin story of the flute is not well known due to a lack of written records, but it is said to be inspired from the well-known peace pipe of Native American peoples.  The oldest surviving Native American flute dates back to the 19th century. The modernization and standardization of the flute began in the mid-20th century, transforming it into the instrument we know today.

Huilu soittimena

Huilut, puhaltimet ja rummut ovat maailman vanhimpia ihmisen keksimiä soittimia ja jokaisesta maailmankolkasta ja kulttuurista löytyvät näistä omanlaiset versionsa. Perinteisiä suomalaisia puhaltimia ovat pitkähuilu, paju- ja ruokopillit sekä tuohitorvet- ja tuohihuilut.

Mikämaa rantauttaa kotisuomeen huilun, jonka juuret tulevat kaukaa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoilta eli niin kutsutuilta “intiaaneilta”. Tämä huilu on sen verran tuntematon meillä päin maailmaa, ettei sille ole virallista suomenkielistä nimeä, mutta kutsumme huilua natiiviamerikkalaishuiluksi tai alkuperäisamerikkalaiseksi huiluksi (engl. Native American flute).

Huilu on soinniltaan pehmeä ja rauhoittava ja sen soittaminen on helppoa kahdesta syystä: huilu on viritetty pentatoniseen molli sävelasteikkoon, joten asteikon kaikki perussävelet soivat harmoniassa eivätkä riitele keskenään. Korviin kantautuva soitto kuulostaa siis käytännössä aina miellyttävältä. Toisekseen huilu on päätypuhalteinen, joka tarkoittaa sitä, että huiluun puhalletaan samalla tavoin kuin esimerkiksi nokkahuiluun, joten äänen tuottaminen ei vaadi erillistä puhallustekniikan oppimista, kuin verrattuna esimerkiksi poikkihuiluun, jossa huulten ja suun asento ja puhallusilmavirran suuntaus ja voimakkuus ovat kaikki kaikessa huilun sointiin saattamisessa.

Natiiviamerikkalaishuilua käytetään usein soittimena erilaisissa äänihoidoissa ja äänimatkoissa sen rauhoittavan sointinsa vuoksi. Myös tunnelmalliset äänimaailmat ovat omiaan tälle soittimelle, mutta huilu taipuu kyllä mainiosti monenlaiseen musiikkiin aina modernista popista savuiseen jazziin ja menevään rokkiin tai mikseipä myös klassiseen musiikkiin tai tanssilattioden elektroniseen pumppaukseenkin. Musiikissahan vain soittajan luovuus ja mielikuvitus ovat rajana.

Huilun rakenne

Natiiviamerikkalaishuilun rakenne poikkeaa muista huiluista sillä, että siinä on kaksi putkiosaa, kun muissa huiluissa niitä on vain yksi. Nämä kaksi osaa erotetaan toisistaan tulpalla, johon on veistetty ilmavirran mentävä matala ilmakanava. Huiluun puhallettaessa ensimmäiseen putkeen syntyy paine, joka tasaa särmään ja värähtelyputkeen kulkeutuvaa ilmavirtaa ja eliminoi turbulenssia. Huiluissa ilman halutaan kulkeutuvan särmään mahdollisimman tasaisena virtana ja turbulenssi aiheuttaa sointiin ei-toivottuja ääniä. Tämä ensimmäinen putki, jota kutsumme nimellä “painekammio” luo huilulle ominaisen äänen ja on tärkeä osa natiiviamerikkalaishuilun rakennetta.

Toinen merkittävä ero muihin huiluihin ja natiiviamerikkalaishuilun tunnusomainen osa on ilmakanavan päällä istuva “lintu”, jonka alta ilma kulkee särmään ja värähtelyputkeen tuottaen äänen. Lintu sidotaan yleensä nahkanauhoilla tiukasti paikoilleen ja se on irroitettavissa, jotta ahdas ilmakanava ja puhallusosa saadaan kuivattua soiton jälkeen.

Huiluissa on kuusi sormireikää, jotka yksitellen soitettuna alhaalta ylöspäin/ylhäältä alaspäin saavat aikaan pentatonisen molli sävelasteikon. Sormireikien avausjärjestystä muuttelemalla voi huilulla soittaa myös täyden kromaattisen sävelasteikon yhdestä oktaavista, sekä useita muitakin molli- sekä duurisävelasteikoita.